Herättämättä muita nukkujia hipsin terassille ja kuuntelin kolmen aikaan yöllä lähes sademetsänomaista linnunlaulua. Melkoinen sirkutus yllätti, aiemmin tähän aikaan juhannuksena on tainnut olla vielä meteli päällä tai ei ole tällaisia luontoääniä muuten vain pysähtynyt kuuntelemaan. Tallilyhtyjen valaistessa terassia ja amppeleita, oli ihana nauttia vailla kiirettä tai hälinää yöstä ihan itsekseen.
Aiemmin juhannusviikolla terassi tosiaan taisi valmistua ja pakko oli päästä kukkakaupoille hamuamaan jotakin terassikukkasia. Amppelit oli tietty hankittava ensin. Mieleisiä amppeleita ei kaupoilla kiertämisen sekä tutkailun tuloksena löytynyt, joten oli tehtävä ne itse. Juuttinarua oli saatava niihin ja kuinkas ollakkaan ihana ruotsalaisjätti Ikeahan tarjosi edullisia sinkkiruukkuja valikoimistaan ostettavaksi. Sellainen ruukku löytyi yksi jo ihan omasta takaa ja mikäs mukavampaa, kun kotona asustaa avulias miekkonen, joka mielellään auttaa päähänpistojen toteuttamisessa.
Amppelit oli suunniteltu ja kuin tilauksesta löytyi värisilmää miellyttäviä kukkasia niiden täytteeksi. Hain hailakan liiloja, sinertäviä tai voimakkaan purppuran sävyisiä kukkia. Puhun kukista, koska viherpeukaloinen minusta on vastikään kasvamassa. Kaikki lähtee värimaailmasta ja visiosta, sitten etsitään oikeat lajikkeet kukoistamaan ruukkuihin. Värisilmää miellytti kovasti sääkukka, joka istui värikuvioon todella hyvin. Laventeli oli myös yksi varteenotettava vaihtoehto.
Kun nämä terassin täydennykset olivat saatu valmiiksi, oli aika käydä pihan kimppuun. Juhannuspäivänä energiat oli kohillaan ja aloitin pihakivien siirtelyllä. Terassin vierustalta kannoin yksi ämpäri kerrallaan kiviä pensaiden läheisyyteen. Isäntä totesi touhua katsellessa, että hakisit nyt kottikärryt tohon hommaan, mutta ei. Älyttömän hyvä kuntopiiri pihalle muodostui kuin itsestään ja en halunnut haaskata mahdollisuutta mihinkään arjen helpotuksiin. Tästä kuntoilusta innostuneena kantelin haketta myös pensaiden juurille.
Juhannuspäivän iltaa vietettiin myös kavereiden kesken grillaillessa sekä aliasta pelatan. Jotain traditioita täytyy olla ja alias taitaa melko pitkälti kuulua meilläpäin niihin traditioihin. Rakas tyttäreni viihtyi seurassamme yhdeksään asti ja nauttien huomion keskipisteenä olemisesta pyörien välillä vauhdikkaasti ympyrää vieraiden nauraessa ympärillä.
Touhukkaat päivät on hyvä kuitata pienen tauon jälkeen kirjoittamalla ja sulkemalla ikkunat sekä visiot hetkeksi, käyden aamuyöstä unten maille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti