Jokavuotinen haave yrttikeitaasta on lopahtanut useasti jo alkutekijöihin. Joko olen unohtanut kastelun tärkeyden taikka paikka vain on ollut liian pimeä. Niin tai näin, satoa on odotettu ja jos sitä on sadoksi voinut kutsua, niin on se löytänyt tiensä taloyhtiön biojätteen joukkoon.
Viime keväänä sain kolme tomaattipuskaa kasvamaan kiitettävästi. Tämä buustasi mielikuvia siitä ettei tämä "yrttitarha" taidakaan olla itse mahdottomuus. Tomaatit vain ilmestyivät kehiin vasta elokuussa. Löysin itseni roudaamasta ruukkuja päiväksi ulos ja yöksi sisälle. Palkintona uurastuksesta sain kourallisen vihreitä kitukasvuisia tomaatteja, joten päätin ryhtyä viljelystouhuihin tänä vuonna hyvissä ajoin.
Ikkunan lautoja kodissamme ei ole, mutta saattavat olla rakenteilla tulevaisuudessa. Never say never. Sitä ennen suunnitteilla on vielä pattereiden kotelointi. Mutta siihen ikkunanlautaan.. Viime kesäisen terassiremontin jäljiltä jäi terassin alle ajelehtimaan käypää puutavaraa. Jostakin sisustuslehden sivulta innostuneena päätin hyödyntää keittiön amppelikoukkuja ns. ikkunanlaudaksi. Leikkasin pari pätkää juuttinarua ja narun pätkät saivat kannataltavakseen yhden puunpätkän vanhaa terassilautaa. Kukkalautana toimiva viritys on osoittautunut reilu viikko sitten istuttamille yrteille erinomaiseksi kasvupaikaksi. Ensimmäistä kertaa kokeilin myös turveruukkuja yrteille, jotka voi istuttaa kasvulaatikkoon taimien ollessa valmiita ulos istuttamiseen. Tuloksia näkyy enemmän kuin monena aikaisempana vuotena ja mikä parasta pieni tyttöseni on toiminut innokkaana kastelijana, äidin apurina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti