30 vuotta

Nuku sinä vain, mä nousen.. Näitä sanoja ei tarvitse aamuisin toistaa, nukkuminen on parasta.

Hetken päästä keittiön suunnalta kuuluu äkäistä taaperon huutoa ja tuskaisen miehen, ei tästä tule mitään -tyyppisiä lausahduksia. Puolisen tuntia unta, olikin juuri sopivasti ja nyt jaksaa päivän loistavasti.

"Älä tule tai kurki keittiöön, ota vain tyttö"... Teen työtä käskettyä ja kuvittelen että kahvia on tulossa, tytön kanssa leikkimään eikä lähestytä vahingossakaan keittiötä. Jos jompi kumpi meistä miekkosen kanssa sattuu tekemään jotain keittiössä, niin on pienen ihmisen päästävä ehdottomasti syliin. Paras hetki sylittelyllehän on, kun pilkot vihanneksia tai otat uunista ruokaa tms. Ehdottomasti.

Tänä aamuna kuitenkin allekirjoittaneella ei ollut asiaa keittiöön ja minut komennettiin istumaan pöytään, edelleenkään kurkkimatta keittiöön. Hermostunut DJ, aka avomieheni, käy laittamassa soimaan SIG:n kappaleen Hyvää syntymäpäivää ja hilpaisee keittiöön tullen sieltä ruusujen kera takaisin. Tässä vaiheessa kyyneliä on vaikea pidätellä liikutuksesta. Itku muuttuu suureksi putousmaiseksi itkuksi, kun jälleen kerran DJ juoksee keittiöön ja tuo sieltä tarjottimen. Tyttö katselee vierestä kysymysmerkkinä, mitä ihmettä täällä tapahtuu?

Tällaisen herkkutarjottimen edessä voi vain niiskuttaa, cheddaria, mutakakkua ja samppakaljaa.. oijoijoi.

 

Herkkujen lomassa DJ kävi laittamassa vähän Michael Jacksonia soimaan ja pikkuisella lähti show aivan lapasesta. Tanssimuuvit on todella hallussa varsinkin jos Beat It tai Thriller soi. Ihan vain pari kertaa on mamma soitellu autossa Möykkäeliä...

 

 

Tanssija vauhdissa

Ravintola Haraldissa illastettiin viikinkimeiningeissä ja yllätyksenä läheisimmät ystävät olivat myös saapuneet paikalle. Hersyvän hauska ja ikimuistoinen ilta sekä aamu takana. Tuntuu hyvältä olla kolmekymppinen.